Niin kuin jo edellisen postauksen kommenttiboksiin jo kirjoitinkin, päätökset on tehty. Ei kiveen hakattu, mutta kuitenkin näiden kanssa nyt eletään. Meidän matkamme jatkuu eri teille. On liikaa asioita, joissa mun luottamus häneen on saanut kolauksia. Mä en myöskään pysty tarjoamaan hänelle sitä mitä hän suhteelta haluaa.
Tuhosiko lapsettomuus parisuhteemme? Ei. Se ei todellakaan ollut syy, tosin ei se helpottanutkaan asioita. Stressi oli kyllä niin kova, että parisuhteen hoitaminen jäi vähiin. Jossain kohtaa ajattelin, että hoidot yhdisti meitä, mutta kaikkien näiden pettymysten jälkeen en ole enää samaa mieltä. Voisin tästä aiheesta kirjoittaa ehkä omankin jutun.
Tämän suhteen aikana tajusin kuinka tärkeä asia oikeasti lapsen saaminen minulle. Ehkä se oli siis sen arvoista. Se miten tämä asia lähtee nyt etenemään, on todellakin vielä epäselvää. Mutta ainakaan en jää odottamaan, että joku prinssi valkoisilla ratsuilla tulee mua kotoa hakemaan ja tekee minun kanssa sata vauvaa. Pitää alkaa todellakin toimimaan, tehdä itsekkäitä päätöksiä ja saavuttaa päämäärä. This year will be better!
torstai 29. maaliskuuta 2018
maanantai 19. maaliskuuta 2018
Suunnitelmien päivitys
Hetkin sitten soitin polille. Peruin tämän päivän ultra ajan ja koko suunnitellun hoidon. Hoitaja kysyi syytä. Jouduin tunnustamaan, että nyt parisuhde sellaisessa jamassa, ettei tähän nyt voi hoitoa aloittaa.
Homma räjähti aivan käsiin viikonloppuna, mutta vaikeeta on ollut jo hyvin pitkään. Kyllä se sattuu ja sattuu todellakin niin helvetisti. En todellakaan tiedä mitä nyt tapahtuu. Joudunko taas kerran aloittamaan kaiken alusta?
Homma räjähti aivan käsiin viikonloppuna, mutta vaikeeta on ollut jo hyvin pitkään. Kyllä se sattuu ja sattuu todellakin niin helvetisti. En todellakaan tiedä mitä nyt tapahtuu. Joudunko taas kerran aloittamaan kaiken alusta?
maanantai 12. maaliskuuta 2018
Kuulumisia
On tullut vähän taukoiltua täältä ilman sen kummempaa syytä, mutta niin se vaan maaliskuu tulla tupsahti. Yks kaks yllätäen. Kuun vaihtuminen oli merkittävää siinä mielessä, että A) ensimmäisen raskauden laskettuaika olisi nyt ylitetty ja B) uudet hoidot on taas alkamassa.
Perjantaina soittelin polille, että nyt olis uusi kierto alkanut, että pitäsi ultra-aikaa varata. Ensi maanantaina polille ja lääkitykset alkaa sitten taas kp 21. Ahdistaa. Jotenkin vaan tämä tuli taas niin äkkiä. Uudet pettymykset on taas ihan nurkan takana.
Oli itseasiassa aika lähellä, että en soittanut polille, että siirretään aloitusta kuitenkin vielä muutamalla kuukaudella. Parisuhde voi aikas huonosti juuri nyt ja tuskin se ainakaan tulee helpottamaan hoitojen alettua. Yritetään puhua, mutta aina tuntuu tulevan sota. Jonkun näköinen välirauha olisi nyt saatava aikaiseksi. Kyllä tämä taas tästä.
Perjantaina soittelin polille, että nyt olis uusi kierto alkanut, että pitäsi ultra-aikaa varata. Ensi maanantaina polille ja lääkitykset alkaa sitten taas kp 21. Ahdistaa. Jotenkin vaan tämä tuli taas niin äkkiä. Uudet pettymykset on taas ihan nurkan takana.
Oli itseasiassa aika lähellä, että en soittanut polille, että siirretään aloitusta kuitenkin vielä muutamalla kuukaudella. Parisuhde voi aikas huonosti juuri nyt ja tuskin se ainakaan tulee helpottamaan hoitojen alettua. Yritetään puhua, mutta aina tuntuu tulevan sota. Jonkun näköinen välirauha olisi nyt saatava aikaiseksi. Kyllä tämä taas tästä.
keskiviikko 7. helmikuuta 2018
Jos..
...olisin valinnut parisuhteeni paremmin jo aiemmin, minulla voisi olla koko idylli. Kaksi lasta, omakotitalo ja farmariauto.
...en olisi kärsinyt lapsettomuudesta ja raskautunut helposti, minulla olisi jo vauva ja se olisi jo täyttänyt vuoden. Miettisin varmaan jo pikkusisarusta.
...ensimmäisessä alkion siirrossa oltaisiin onnistuttu, olisin tuore muutaman kuukauden ikäisen vauvan äiti.
...ensimmäinen raskaus olisi jatkunut, olisin jo äitiyslomalla odottamassa kuumeisesti laskettua aikaa.
...toinen raskaus olisi jatkunut, minulla olisi jo näkyvä vauvavatsa ja luultavasti suurin osa ympärillä olevista ihmisistä myös sen tietäisivät
Mutta koska tämä on mun elämä, minulla ei ole mitään, ei yhtään mitään. Mieli vetää taas maahan. Kroppakin on rikki. Ahdistaa.
...en olisi kärsinyt lapsettomuudesta ja raskautunut helposti, minulla olisi jo vauva ja se olisi jo täyttänyt vuoden. Miettisin varmaan jo pikkusisarusta.
...ensimmäisessä alkion siirrossa oltaisiin onnistuttu, olisin tuore muutaman kuukauden ikäisen vauvan äiti.
...ensimmäinen raskaus olisi jatkunut, olisin jo äitiyslomalla odottamassa kuumeisesti laskettua aikaa.
...toinen raskaus olisi jatkunut, minulla olisi jo näkyvä vauvavatsa ja luultavasti suurin osa ympärillä olevista ihmisistä myös sen tietäisivät
Mutta koska tämä on mun elämä, minulla ei ole mitään, ei yhtään mitään. Mieli vetää taas maahan. Kroppakin on rikki. Ahdistaa.
torstai 25. tammikuuta 2018
Pieni irtiotto
Käytiin miehen kanssa parin yön reissulla kylpylässä. Se oli todellakin rentouttavaa päästä pois kotoa ja tuntuu, että meidän parisuhde vaatii näitä irtiottoja. Kotona kun minusta kuoriutuu aina se pirttihirmu, joka ei muuta teekkään kuin nalkuta tekemättömistä kotitöistä ;) Kun ei olla kotona, ei ole asioita joista valittaa. Voidaan vaan nauttia toistemme seurasta.
Tykkään kylpylöistä, koska viihdyn poreammeitakin paremmin vesiliukumäissä. Siellä me sitten ravattiin muiden mukuloiden kanssa mäissä kerta toisensa jälkeen. Ehkä vähän noloo, mutta hauskaa meillä oli. Mitä nyt oma selkä ei ihan hirveesti tykännyt ja onkin melko jumissa nyt.
Heti aamusta kylpylässä oli vauvauinti. Monta ihan muutaman kuukauden ikäistä pikkusta polskutteli altaassa menemään. Pesutilat oli täynnä turvakaukaloita. Saunassa tuoreet äidit imettivät vaavejaan. Kyllähän se satutti, varsinkin tuo viimeinen. Niin monella se onni on, mutta ei meillä. Reissu oli kaiken kaikkiaan kuitenkin varsin onnistunut. Ens kerralla ei vaan ängetä sinne heti aamusta.
Tykkään kylpylöistä, koska viihdyn poreammeitakin paremmin vesiliukumäissä. Siellä me sitten ravattiin muiden mukuloiden kanssa mäissä kerta toisensa jälkeen. Ehkä vähän noloo, mutta hauskaa meillä oli. Mitä nyt oma selkä ei ihan hirveesti tykännyt ja onkin melko jumissa nyt.
Heti aamusta kylpylässä oli vauvauinti. Monta ihan muutaman kuukauden ikäistä pikkusta polskutteli altaassa menemään. Pesutilat oli täynnä turvakaukaloita. Saunassa tuoreet äidit imettivät vaavejaan. Kyllähän se satutti, varsinkin tuo viimeinen. Niin monella se onni on, mutta ei meillä. Reissu oli kaiken kaikkiaan kuitenkin varsin onnistunut. Ens kerralla ei vaan ängetä sinne heti aamusta.
keskiviikko 10. tammikuuta 2018
Ajatukset positiivisempaan - haaste!
Tein tilinpäätöstä viime vuodesta mielessäni ja tulin siihen lopputulokseen, että vaikea vuosi on ollut. Paskaa on satanut niskaan sillä vauhdilla, että on pieni ihme, että olen edelleen järjissäni. Haluan tehdä elämälläni jotain, jotta siitä tulisi mielekkäämpää. Edes jotain pieniä juttuja.
Ensimmäinen asia mitä lähdin heti vuoden alusta tekemään, on se, että kirjoitan kalenteriini joka päivästä edes yhden positiivisen asian. Joka päivässä on aina jotain hyvää, vaikka päivä olisikin muuten mennyt huonosti. Tähän mennessä olen kirjannut asioita onnistuneista urheilusuorituksista miehen kanssa käytyihin keskusteluihin ja päivän syömisiin.
Haastan myös teidät kaikki mukaan keskittymään positiivisiin asioihin tämän vaikean taipaleen aikana!
Ensimmäinen asia mitä lähdin heti vuoden alusta tekemään, on se, että kirjoitan kalenteriini joka päivästä edes yhden positiivisen asian. Joka päivässä on aina jotain hyvää, vaikka päivä olisikin muuten mennyt huonosti. Tähän mennessä olen kirjannut asioita onnistuneista urheilusuorituksista miehen kanssa käytyihin keskusteluihin ja päivän syömisiin.
Haastan myös teidät kaikki mukaan keskittymään positiivisiin asioihin tämän vaikean taipaleen aikana!
torstai 4. tammikuuta 2018
Uusi vuosi, uudet kujeet
Jos viime vuoden haluaa tiivistää, on sen pää tapahtumat kokolailla tässä:
Kaksi icsiä, kolme alkionsiirtoa, kaksi plussaa, kaksi keskenmenoa, helvetin monta kyyneltä ja tyhjä pakkanen.
En kuitenkaan jaksa murehtia enää mennyttä vaan nyt on aika kääntää katse tulevaan. Tänään oli km:n jälkitarkastus polilla. Kaikki näytti olevan kunnossa ja lääkäri epäili menkkojen tulevan ehkä vielä tällä viikolla. Hyvinkin samalla kaavalla siis mennään kuin edellisessäkin keskenmenossa.
Samalla käynnillä katsottiin myös keskemenotutkimusten tuloksia. Kaikki oli niissäkin kunnossa, tosin kromosomitutkimukset eivät ole vielä valmistuneet. Menee kuulemma pari kuukautta niihin. Sain mukaani taas pari uutta labralähettä ja vaikutti siltä, että oikeasti haluavat tutkia kaiken mikä raskautumiseen ja keskenmenoihin voi vaikuttaa. Se tuntuu hyvältä, että tosissaan yrittävät kaikkensa. Lääkäri oli tällä kertaa myös oikeasti perehtynyt meidän hoitojen ja tutkimusten kokonaisuuten, eikä ollut kiireessä vain heittämässä meitä pihalle. Paras käynti pitkään aikaan.
Puhui myös jostain hifistely icsistä, picsitä(?), jota ilmeisesti seuraavalla kerralla kerralla tullaan käyttämään. Siinä valitaan vielä tarkemmin parhaat siittiöt, jos nyt oikein ymmärsin. Myös erilaisella viljelynestellä(?) voidaan jotenkin edesauttaa raskauden jatkumista.
Tuntuu hyvältä, että voidaan vielä kokeilla jotain uutta. Tulihan se seuraava icsikin aikataulutettua. Nyt näyttää siltä, että maalis-huhtikuussa alkaa taas tapahtua!
Kaksi icsiä, kolme alkionsiirtoa, kaksi plussaa, kaksi keskenmenoa, helvetin monta kyyneltä ja tyhjä pakkanen.
En kuitenkaan jaksa murehtia enää mennyttä vaan nyt on aika kääntää katse tulevaan. Tänään oli km:n jälkitarkastus polilla. Kaikki näytti olevan kunnossa ja lääkäri epäili menkkojen tulevan ehkä vielä tällä viikolla. Hyvinkin samalla kaavalla siis mennään kuin edellisessäkin keskenmenossa.
Samalla käynnillä katsottiin myös keskemenotutkimusten tuloksia. Kaikki oli niissäkin kunnossa, tosin kromosomitutkimukset eivät ole vielä valmistuneet. Menee kuulemma pari kuukautta niihin. Sain mukaani taas pari uutta labralähettä ja vaikutti siltä, että oikeasti haluavat tutkia kaiken mikä raskautumiseen ja keskenmenoihin voi vaikuttaa. Se tuntuu hyvältä, että tosissaan yrittävät kaikkensa. Lääkäri oli tällä kertaa myös oikeasti perehtynyt meidän hoitojen ja tutkimusten kokonaisuuten, eikä ollut kiireessä vain heittämässä meitä pihalle. Paras käynti pitkään aikaan.
Puhui myös jostain hifistely icsistä, picsitä(?), jota ilmeisesti seuraavalla kerralla kerralla tullaan käyttämään. Siinä valitaan vielä tarkemmin parhaat siittiöt, jos nyt oikein ymmärsin. Myös erilaisella viljelynestellä(?) voidaan jotenkin edesauttaa raskauden jatkumista.
Tuntuu hyvältä, että voidaan vielä kokeilla jotain uutta. Tulihan se seuraava icsikin aikataulutettua. Nyt näyttää siltä, että maalis-huhtikuussa alkaa taas tapahtua!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)