Suunnitelmien päivitys

Hetkin sitten soitin polille. Peruin tämän päivän ultra ajan ja koko suunnitellun hoidon. Hoitaja kysyi syytä. Jouduin tunnustamaan, että nyt parisuhde sellaisessa jamassa, ettei tähän nyt voi hoitoa aloittaa.

Homma räjähti aivan käsiin viikonloppuna, mutta vaikeeta on ollut jo hyvin pitkään. Kyllä se sattuu ja sattuu todellakin niin helvetisti. En todellakaan tiedä mitä nyt tapahtuu. Joudunko taas kerran aloittamaan kaiken alusta?

Kuulumisia

On tullut vähän taukoiltua täältä ilman sen kummempaa syytä, mutta niin se vaan maaliskuu tulla tupsahti. Yks kaks yllätäen. Kuun vaihtuminen oli merkittävää siinä mielessä, että A) ensimmäisen raskauden laskettuaika olisi nyt ylitetty ja B) uudet hoidot on taas alkamassa.

Perjantaina soittelin polille, että nyt olis uusi kierto alkanut, että pitäsi ultra-aikaa varata. Ensi maanantaina polille ja lääkitykset alkaa sitten taas kp 21. Ahdistaa. Jotenkin vaan tämä tuli taas niin äkkiä. Uudet pettymykset on taas ihan nurkan takana.

Oli itseasiassa aika lähellä, että en soittanut polille, että siirretään aloitusta kuitenkin vielä muutamalla kuukaudella. Parisuhde voi aikas huonosti juuri nyt ja tuskin se ainakaan tulee helpottamaan hoitojen alettua. Yritetään puhua, mutta aina tuntuu tulevan sota. Jonkun näköinen välirauha olisi nyt saatava aikaiseksi. Kyllä tämä taas tästä.

Kyytiläinen matkaan - pp1

Eilen kävin hakemassa alkion kyytiin. Kyseessä on viiden päivän ikäinen AB alkio, mitä ikinä se tarkoittakaan. En jaksa enää aina kysellä mitä mikäkin tarkoittaa, samapa se toisaalta on. Alkio selvisi sulatuksesta 100%, joten kai tässä nyt joku mahdollisuus on. Tällä kertaa siirtokäynti ei onneksi ollut myöhässä kuin muutaman minuutin ja olo olikin edelliseen kertaan nähden huomattavasti parempi. Siirto ei sattunut, tuntui vain vähän ikävältä.

Tänä aamuna pistin tueksi Gonapeptylin ja myös kortisoni annos tuplattiin raskaustestiin asti. Luget ja Estradotit jatkuu aina rv 11 asti, mikäli sinne asti siis päästään. Luget on inhottavia ja ne sotkee, joten en mitenkään odota tätä aikaa. Lisäksi ne maksaa paljon, kun eivät kuulu kela korvattavien piiriin. Pieni hintahan se kuitenkin on, jos tämä kyytiläinen kotiin asti joskus pääsee <3

Se olisi sitten täyttä piinaa seuraavat kaksi viikkoa. Ajatus negatestistä pelottaa jo valmiiksi ja pelko tuskin tässä ainakaan lievittyy. Voi kumpa mun maha alkais kohta paisuun kuin pullataikina, se vois kertoa plussasta jo aiemmin, ja ne repäsevät kivut! Odotan teitä <3

Kohti siirtoa sittenkin

Viime postauksen jälkeen tilanne muuttui vielä merkittävästi. Siinä missä perjantaina arvoin, että nääkö ne menkat nyt on? Niin sunnuntaina menkat tuli normaalisti ja päästäänkin yrittämään siirtoa tähän kiertoon.

Eilen oli seurantaultra polilla. Aika oli jäälleen yli puoli tuntia myöhässä ja siinä kohtaa alkoi hermoja kiristään taas ihan kunnolla. En vain voi tajuta miten se on näin melkein jokaisella kerralla, pitäisikö niiden vähän löysätä aikatauluja. Ärsyttää kun joudut maksamaan pysäköinnistä ja lähtemään töistä aikaisemmin, että voit mennä istumaan odotushuoneeseen yksinäsi.

Lääkäri oli taas joku ihan uusi mies. Ultrassa limakalvo näytti hyvältä, munasarjassa oli ilmeisesti jonkunlainen endometriooma, jota lääkäri ei sen kummemmin lähtenyt selittelemään, muuta kun, että ei kai vaikuta siirtoon. Siirto on ohjelmassa ensi keskiviikkona. Tänään aloitin Lugesteronit ja Prednisolonit. Lääkärin mukaan mulla olisi pitänyt olla lugeja riittävästi vanhoilla resepteillä, mutta eihän se niin sitten ollutkaan, mutta sentään alkuun pääsen pienemmälläkin määrällä. Nyt lääkäri sanoi, että lugeja jatketaan aina rv 9-11 kun on PAS. Onkohan se sitten niin, että tuoresiirroissa on aina lyhyempi tuki?

Hoitajalla kävin vielä lääkärin jälkeen. Hoitaja siinä sitten sanoi, että tulehan siirtoon ajoissa ja virtsarakko täynnä. Sanoin siihen, että jos tekin sitten olisitte ajoissa, eikä siirto olisi taas tuntia myöhässä niin kuin viimeksi. Tuosta tapahtumasta on oikeasti jäänyt pieni kammo. Tuntuu mitättömältä ongelmalta, mutta on ollut fyysisesti kaikkein tuskaisin hetki koko hoidoissa. Jokainen voi ihan kokeilla, että miltä tuntuu mahan painelu sen jälkeen, kun rakko on räjähtämispisteessä. 

Ollakko vai eikö olla?

Kroppa on sekasin. Ihmeellistä vuotoa ollut; liian runsasta välivuodoksi, mutta liian vähäistä menkoiksi. Tänään ei enää vuotoa ollenkaan. Menkkakivut myös puuttuvat kokonaan tai jos oikein kovasti miettii niin saattaa vähän sattuakin. Siinä sitä on sitten arvottu, että onko nää menkat vai ei. Pitäiskö alkaa liimailemaan laastareita.

Näillä ajatuksilla päätin soitella polille tänään. Hoitaja konsultoi lääkäriä ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tällaiseen epävarmaan kierron aloitukseen on turha tuhlata meidän ainoata alkiota. Nyt sitten odotellan sitä kunnon vuotoa oli se sitten tulossa parin päivän tai parin kuukauden sisällä. Sais nyt tulla mieluummin aiemmin kuin myöhemmin, ei jaksa aina vaan odottaa.

Suunnitelmien päivitys

Kävin viime perjantaina hakemassa apteekista Estradot laastareita, jotta ne olisi valmiin ensimmäistä kiertopäivää ajatellen. Eihän niitä siellä ollut, mutta seuraavalle päivälle sai tilattuna. Ajattelin, että ei sillä väliä, että tuskin ne menkat sieltä nyt vielä tulee. Lähdettiin siitä sitten mökille yöksi ja heti pian mökille päästyä totesin, että sieltähän ne menkat nyt tulevat, prkl! Punnitsin mahdollisia vaihtoehtoja; lähdetäänkö ajamaan suuntaansa n. 50km apteekkiin, josta niitä todennäiköisesti saisi vai odotetaanko huomiseen, jolloin pääsisin aloittaamaan lääkityksen vasta kp 2. Valittiin kuitenkin yhdessä miehen kanssa kolmas vaihtoehto; ei aloiteta hoitoa ollaankaan vaan siirretään siirtoa kierrolla eteenpäin. Harmittahan tämä viivästys, mutta eipä se tässä kokonaisuudessa oikeasti paljon paina. Ei kuitenkaan haluttu riskeerata meidän ainoata pakastealkiota omaan tyhmyyteen. Myöskin tauon jatkuminen toisaalta myös helpottaa, ei pettymyksiä luvassa vielä hetkeen.

Menkat tosiaan yllättivät tosissaan. Keskenmeno kierto (tyhjennyspäivästä laskien) oli vain 33 päivää, eli pikkusen venähtänyt normi kiertoon nähden. Menkkakipuja ei juurikaan ollut, mutta vuoto oli/on runsaanpaa, joskin nyt ollaan jo voiton puolella.

Kuulumisia folliultrasta

Eilen oli polilla folliultra. Uskoin ja toivoin, että tällä kertaa folleja löytyisi reippaasti enemmän, mutta vaikka miten lääkäri laski oli tulos yhteensä n. 8kpl. Suurinpiirtein samoissa mennään edellisen hoidon kanssa. Nyt vaan sormet ja varpaat  ristiin, että munasoluja löytyisi kaikista folleista ensi keskiviikkona punktiossa. Sain nyt onneksi kortisonin avuksi alkion kiinnittymiseen. Pettymyshän tämä kuitenkin on, niin kuin kaikki on tähän mennessä ollut.

Lääkärin jälkeen kävin apteekissa hakemassa loppuhoidon lääkkeet. Farmaseutti laskeskeli hintoja ja tokaisi siinä sitten, että eihän nää lääkkeiden hinnat vielä paljon mitään. Että mietippä mitä se lapsi tulee sitten maksamaan. Meinasi taas tulla pari ruma sanaa siitä kuinka tökeröltä tuollainen komentti tässä vaiheessa tuntuu. Ei ne sielläkään tajua lapsettomuudesta kyllä yhtään mitään. Pitäisivät mieluummin turpansa kiinni ja tekisivät vain työnsä.

Menopurin piikitys jatkuu vielä pari päivää. Olen alkanut tosissaan vihaamaan sitä. Piikki ei tunnu uppoavan helposti ollenkaan ja joka kerta on viime päivinä ollut ihan tuskasta. Oireita on tullut, mutta ne ovat menneet nopeasti ohi. Huimausta, päänsärkyä, pahoinvointia...

Suunnittelukäynti, 2. ICSI

Eilen käytiin polilla suunnittelemassa toinen ICSI ja samalla vähän kyselin ekan hoidon juttuja. Siirretty alkio oli laadultaan hyvä (2,5), jatkoviljellyistä toinen oli lopettanut jakautumisen ja toinen oli vain liian rupuinen pakastukseen.

Onneksi lääkärikin oli sitä mieltä, että ihan putkeen ei mennyt kun munasoluja saatiin niin vähän. Eli muutoksia stimulointiin tehdään ja lähdetäänkin tekemään hoitoa nyt pitkällä kaavalla. Ensi viikolla, kp 21 alkaa Synerelan sumuttelut, odotan innolla vaihdevuosioireita, NOT! Viikolla 21 on 0-ultra jos menkat ovat alkaneet. Punktio mennee viikolle 23. Ainoo vaan, että lääkäristä kotiin ajellessa tajuttiin miehen kanssa, että hän on justiinsa tuolla viikolla pari päivää ulkomailla. Täytynee vielä soitella ja kysellä onko sillä väliä ja voidaanko punktio sijoittaa jollekin muulle päivälle kuin juuri noille. Lääkäri kyllä sanoi, että pitkässä kaavassa päivien säätäminen on helpompaa. Muita reseptejä en vielä saanut, mutta luultavasti Gonal F:lla jatketaan, mutta isommalla annostuksella.

Ulos kaapista

Ensi viikolla mennään uudelle suunnittelukäynnille ja punktio on näillä näkymin touko-kesäkuun vaihteessa. Ajatus uuden hoidon aloituksesta ahdistaa, mutta samaana aikaan ajattelen, että turhat tauot ahdistaisi yhtälailla. Paljon ajatuksissa on myös pyörinyt se, että mitä jos lasta ei saada alulle julkisen hoidoissa. Onko minulla haluja/rahaa siirtyä yksityiselle? Kai sitä rahaa nyt olisi jonkun verran, mutta mitä jos siitä huolimatta lasta ei tule? Pahimmassa tapauksessa kaikki säästöt on syöty ja käteen ei ole jäänyt kuin ahdistus ja tyhjääkin tyhjempi syli. Voisiko rahat edes saada takaisin jos lasta ei tule, ei tietenkään voi, tajuan sen kyllä.

Olen viikon sisään tullut hoitojen kanssa kaapista ryminällä. Eihän siihen riittänyt kun yksi epämääräinen "vihaan kevättä" päivitys Instagramissa, niin jo oli veli, isä ja jopa exä kyselemässä kuulumisia. En peitellyt asiaa vaan annoin tulla. En vielä tiedä oliko se hyvä idea, mutta ilmoitin kyllä, että en kaipaa asiasta sen kummempaa utelua. Kerron sitten jos on jotain kerrottavaa. Nyt kun asioista tietää jo aika monta kaveria perheen lisäksi, tulee aika usein viestiä, että miten kävi tuoresiirrossa ja montako saatiin pakkaseen. Joka kerta joudun viesteihin vastaamaan huonot uutiset tippalinssissä. Joka kerran ahdistus nostaa päätään ja tunteet hyppäävät pintaan, ei sille mitään mahda. Ehkä tämän toisen icsin kanssa peruutan vähin äänin takaisin kaappiin ja pidän ovet säpissä niin kauan kun on jotain positiivista kerrottavaa.

Nyt kp 5 menkat ovat edelleen käynnissä ja maha on ollut kipeänä joka päivä. Tämä on outoa kun yleensä maha ei ole kipeänä kuin 1-2 päivänä aluksi. Vuoto jo jossain vaiheessa loppui melkein kokonaan, mutta nyt taas alkoi uudestaan. Onhan se toki ymmärrettävääkin, että hormoonit on pistänyt pakan sekaisin.

Kp2

Puoli tuntia edellisen postauksen julkaisemisen jälkeen kävin vessassa ja sieltähän ne tuli, menkat. Koko ajan vuoto on ollut kovin ruskeaa ei lainkaan kirkasta. On tainnut veri odottaa ulos pääsyä jonkun aikaa.

Epätietoisuus ja turhat toiveet on nyt poissa, joten kyllä tämä tästä. Kohti uutta yritystä mennään ja sitä odotellessa keskityn ihan muihin juttuihin!

Pakkanen

Soitin polille kertoakseni negasta. Sanoin, että ei ole vuoto vielä alkanut. Käskivät soittaa uudestaan mikäli ei tällä viikolla ala. Noin sekuntti ennen polin puhelua katsoin Oma kantaa:

Jatkoviljeltyjä alkioita: 2

Jatkoviljelyn jälkeen alkioita pakastettu: 0

Pakkasessa alkioita yhteensä: 0

 

Sama tilanne vahvistettiin vielä puhelimessa, ei mennyt pakkaseen mitään. Ei mitään pahoitteluja polin puolesta, tietenkään. Kysyttiin vaan, että ollaanko halukkaita jatkamaan hoitoja.

Kova pettymys on myös tämä. Alkaa nyt taas koko homma alusta. Mieleen ei tule kun aika monta kirosanaa. Odotetaan vuotoa ja odotetaan uuden ICSI:n suunnittelua aikaa. Kuulemma etanapostilla tulee ensi viikolla. *ittu, *aatana, *erkele!!!

Matkalainen kyytiin

Tänään oli sitten alkion siirtopäivä. Menin vastaanotolle kauheessa pissahädässä, niin kuin kyseisessä toimenpiteessä tulee olla. On muuten tosi ankeeta kun ei voi mennä vessaan kun siltä tuntuu.

Polilla lääkäri oli jälleen uusi tapaus ja aika kylmä kiskoinen sellainen. Kertoi kuitenkin, että neljästä munasolusta kolme on lähtenyt jakautumaan ja yksi tultaisiin nyt siirtämään. Kertoi myös miehen spermatuloksista, mutta en ottanut niistä mitään selvää.

Siirto oli mukavampi toimenpide kuin papa kokeen ottaminen. Aikaa ei mennyt kun muutama minuutti. Nyt sitten vain jännätään kaksi viikkoa, että voi tehdä raskaustestin. Verikoetta ei näköjään Taysilla ole tapana tehdä. Jossain vaiheessa tulee myös kirje kuinka kahdelle alkiolle on käynyt, onko ne saatu pakastettua jatkoviljelyn jälkeen.

Pitkäähän kaikki peukut pystyssä, ettei kyytiläinen pysyy matkassa ja tuo aikaan tullessaan maailman isoimman joululahjan <3

Punktio ja dagen efter

Äh, mitähän tälle viestille on taphtunut. Kirjoitin sen punktio päivänä, mutta jostain syystä oli kuitenkin jäänyt luonnoksiin....

Torstaina oli se odotettu ja pelätty punktio päivä. Aamulla oltiin ennen yhdeksää polilla, jossa mies kävi ensin tekemässä oman "raskaan" työnsä samalla kun mä sain jo esilääkitystä. Sain kuulemma tehostetun esilääkityksen, koska on ollut parempi kuin perinteinen. Tiedä siitä sitten kun ei ole kokemusta aiempaa. Kanyyli laitettiin kyynärtaipeeseen ja sitä kautta tiputettiin varmaan joku kipulääke. Sitten hoitja käski käydä vessassa ja ottaa housut pois  ja kääriydyin aamutakkiin, joka oli noin neljä numeroa liian iso.

Melko nopeasti siitä siirryttiin toimenpidehuoneeseen, jossa oli lääkärin lisäksi kaksi kätilöä. Mieskin olisi voinut tulla mukaan, mutta ei se sitten loppujen lopuksi halunnut tulla ja mullekin oli ehkä kuitenkin kivempi kun se ei ollut siinä heittelemässä tyhmiä juttujaan, mitä se aina tekee kun sitä jännittää. Huoneessa kätilö pisti rentouttavan ja kipulääkeen kanyyliin ja sitten huone alkoikin pyöriä siinä määrin, että olo oli kun kolmen promillen kännissä. Seuraavaksi laitettiin kohdunkaulan puudute, jota etukäteen pelkäsin ehkä eniten. Noh, ei sattunut yhtään, ehkä ihan pienen paineen tunsi, mutta hammaslääkrissä puudutuspiikki sattuu kymmenen kertaa enemmän.

Kun puudutus alkoi vaikuttaa, lääkäri aloitti punktoimisen vasemmalta puolelta. En tuntenut tätä laisinkaan. Vasta kun lääkäri siirtyi pistelemään oikealle puolelle, tunsin muutaman inhottasvan vihlaisun. Nekin oli kuitenkin niin lyhyitä hetkiä, että sen kesti kyllä helposti. Kun rakkulat oli tyhjennetty, palasin toipumishuoneeseen pötköttelemään. Jossain kohtaa kätilö kävi kertomassa, että neljä munasolua oltiin saatu. Olishan niitä saanut olla enempikin, tuskin tuosta määrästä pakkaseen riittää, mutta toivotaan todella, että laatu korvaisi määrän.

Sain lämpöpussin mahalleni toipumishuoneessa ja moneen kertaan kätilö kävi kysymässä tarvitsenko kipulääkettä. En tarvinnut kun olo oli oikeasti tosi hyvä, juuri ennen kotiin lähtöä kätilö toi kuitenkin varmuuden vuoksi yhden Panadolin. Kotiin päästiin lähtemään yhdentoista aikaan. Torkuin koko päivän sohvalla kätilön ohjeiden mukaisesti. Yötä vasten otin kipulääkettä ja muistaakseni seuraavana päivänäkin jossain kohtaa, mutta oikeasti kipua en tuntenut missään vaiheessa.

Vielä eilenkin olo oli kuitenkin kovin krapulainen. Kävin kuitenkin kaupassa ja koirien kanssa vähän kävelemässä. Tänään olo on jo ihan normaali ja nyt mietinkin, että pitäsisikö mennä töihin jo maanantaina vaikka sairauslomaa olisikin vielä maanantaiksi.

Alkio(t) siirretään maanantaina, mikäli jotain siirrettävää siis on. Tällöin alkiot ovat jo neljän päivän ikäisiä. Punktiopäivästä alkaen olen ottanut Lugesteronia kolmesti päivässä, minkä tulisi sitten tukea alkio kiinnittymistä ja kehittymistä. Kaksi viikkoa alkion siirron jälkeen tulee tehdä raskaustesi, mikäli vuoto ei ole alkanut. Ennen tätä jokin lääke voi käsittääkseni antaa virheellisen positiivisen tuloksen. Peukut nyt vaan pystyyn, että ei enää ikinä tarvitse lähtä tähän rumpaan uudestaan, vaikka kokonaisuudessaan onkin ollut kaikesta pelottelusta huolimatta ihan positiivinen kokemus.

Än-yy-tee NYT!

Nyt on se hetki kun hoidot alkaa. Nyt on se päivä kun mun täytyy alkaa piikittämään itseeni mömmöjä. Ensin yhtä stimuloimaan (Gonal-F) ja sitten myöhemmin toista jarruttamaan (Orgalutran).

Käytiin viime viikolla polilla ja lääkkäri totesikin, että eiköhän aleta tekemään ICSIä jo seuraavaan kiertoon. Se seuraava kierto alkoi eilen, joten tästä se lähtee. Fiilikset ovat vähintäänkin sekavat. Toisaalta on niin hienoa, että asiat menevät vauhdilla eteenpäin. Toisaalta taas pelottaa kaikki toimenpiteet ja lääkkeiden sivuvaikutukset. Olen koko elämäni ollut niin terve, en ole joutunut ikinä pahemmin käymään lääkäreissä. Punktio pelottaa, vaikka lääkkeet on kuulemma hyvät. Ja mitä jos tämä kaikki tehdään turhaan, mitä jos lasta ei tulekkaan kaikesta tästä huolimatta? Mitäs jos lapsi saakin alunsa, kyllä sekin pelottaa, vaikka sitä niin hartaasti on toivottu.

Kilpirauhaslääkkeet aloitin jo reilu viikko sitten. Olossa en ole huomannut sen suurempaa muutosta, mutta en oikein tiedä kuinka nopeasti vaikutukset tulisi näkyä. Kuuden viikon päästä on kontrolli verikoe, kunhan vaan muistaisin sen varata.

Laboratoriokokeita

Kävin viime viikolla alkukierronlabroissa ja nykyteknologialla osa tuloksista tuli jo saman päivän aikana tekstiviestitse. Nämä nopeasti tulleet tulokset olivat kilpirauhashormooni arvot. Joulun tietämillä otetuissa kokeissa TSH arvoni oli 3.5 (viitearvo 0,5–3,6 mU/l) ja jo silloin lääkäri mainitsi mahdollisesti thyroksiini lääkityksestä. Nyt uusissa kokeissa arvo olikin 4.6 eli selvästi yli viitearvojen! T4v arvo on 12.4 (viitearvo 9-19), käsittääkseni tämäkin saisi olla korkeampi. Mitään oiretta minulla ei varsinaisesti ole tai toisaalta kyllähän mua välillä väsyttää ihan tosissaan enkä välillä saa itseäni sohvalta ylös. Olen pitänyt itseäni vain laiskana, mutta ehkäpä sille onkin lääketieteellinen syy :) Reilun parin viikon päästä mennään taas polille, joten eiköhän sieltä resepti lääkkeeseen napsahda. Se miten tämä nyt vaikuttaa hoitojen etenemiseen, en tiedä yhtään. Toisaalla lukee, että jossain lapsettomuushoitoja ei tehdä jos TSH on yli 2,5, koska sillä on selkeä yhteys raskautumiseen ja keskenmenon riskiin. Netistä löytyy paljon tietoa asiasta, esim. tässä yksi hyvä artikkeli asiasta: http://www.diacorturku.fi/tietoa_terveydesta/tahattoman_lapsettomuuden_taustalla_voi_olla_kilpirauhassairaus

Myös mies kävi labroissa ja siemenneste kontrollista. Kontrollin tulokset olikin lääkäri jo katsonut  ja tulokset olivat sinänsä mielenkiintoiset. Konsentraatio ja kokonaismäärä olivat selvästi parantuneet, tosin edelleen ollaan alle viitearvojen. Nyt kuitenkin liikkuvuus oli pienentynyt ja aiemmin viitearvoissa ollut tulos, oli selvästi alle. Joka tapauksessa tämä ei muuta sitä suuntaa, että IVF/ICSI hoitoja kohden mennään.

Ensikäynti lapseettomuuspolilla

Eilen käytiin Tays:n lapsettomuuspolilla ensimmäistä kertaa. Lääkäri ensin katseli esitietolomakkeet läpi ja simppatestitulokset ja totesi siinä heti alkuun, että koeputkihedelmöityksellä mennään, jos tulokset ei parane. Käyntiin kuului mun ultraus ja miehen kivesten tsekkaus, mutta niissä ei mitään ihmeempää löytynyt.

Puhuttin IVF:stä ja kyselinkin, että mitkä jonot IVF:ään on. Kuulemma jonoja ei ole! Hämmentävää tietoa julkiselta terveyshuollolta. Eli suunnitelma on nyt se, että meistä otetaan lisää labroja (mulle alkukierron labrat: FSH, LH, E2, AMH, TSH, T4V, TPO-vasta-aineet ja IVF-seulat) ja lisäksi mies antaa kontrollinäytteen. Seuraava käynti on kuukauden päästä ja siellä sitten katsotaan labratulokset ja mikäli kaikki on ennallaan niin suunnitellaan IVF. IVF:llekin on nyt siis jo varattu aika, viikolle 15! Ei voi kyllä julkista puolta hitaudesta syyttää!

En oikein tiedä mitä ajatella. Toisaalta on niin hienoa, että asiat alkavat mennä vauhdilla eteenpäin. Mutta olihan se masentavaa, että asiat on niin huonosti, että inssiä ei edes kokeilla. Enkä aiemmin ollut edes varma haluanko lähteä näihin kaikkein rankimpiin hoitoihin. Nyt ajatus on kuitenkin se, että nyt tai ei koskaan, kaikki tehdään mitä tarvitaan. Tieto vaatii sulattelua, mutta kyllä mä olen valmis tähän vaikka pelottaakin.

Kun yritystä onkin takana jo yli vuosi

Jep, eipä ottanut blogi kovasti tuulta alleen viime vuonna. Tilanne on kuitenkin muuttunut, eikä tästä aiheesta liikaa löydy kokemuksia netistä joten yritämpä taas aloittaa uudella innolla.

Tuloksentonta yritystä on monta kuukautta takana, yk:ta en ole enää edes laskenut. Mies kävi syksyllä simppatestissä, jonka tulos ei ollut hyvä. (Ongelmana siittiöiden määrä ja vasta-aineet) Lähdettiin kunnalliselta puolelta hakeutumaan  hoitoihin, koska luomuna tuskin tulosta saadaan. Ajattelin pitää kirjaa kuinka hoidot etenee, koska tällaisia kokemuksia itse kaipaisin juuri nyt eniten.

Hoitojen eteneminen:
7/16 Käynti gynellä, kaikki ok
10/16 Miehen simppatestin tulokset
12/16 Käydään terveyskeskuksessa hakemassa lähetettä polille, labroja molemmille
1/17 Tulee kutsu lapsettomuuspolille
2/17 Ensimmäinen käynti polilla

Kovasti jo odotan muutaman viikon päästä olevaa aikaa polille. Haluasisin vihdoinkin kuulla jonkun ammattilaisen näkemyksen meidän mahdollisuuksista lapsen saantiin. Toisaalta hoidota pelottavat ihan sairaasti.