lauantai 21. lokakuuta 2017

PP10

Nyt tuntuu hyvin vahvasti siltä, että se vois olla plussa tulossa. Mahassa tuntuu esim. aivastaessa pientä repäisykipua. Muutenkin on jotenkin jännä fiilis. Hiukan myös menkkamaisia tuntemuksia on ollut.

Voi luoja kuinka korkeelta mä tipun jos se onkin nega. Keskiviikkoon asti ajattelin kuitenkin vielä jännittää. Apua, kuinka jännää!!!

torstai 19. lokakuuta 2017

PP8

Viimeksi oireita pohtiessa totesin, että oireita ei ole. Nyt olen kuitenkin keksinyt itselleni useammankin oireen:

  • Nälkä oli yhtenä päivän ihan tajuton läpi päivän
  • Jano (ja jatkuva vessassa ravaaminen) on myös toisina päivinä vaivannut
  • Limakalvojen kuivuus/nenän tukkoisuus. Aamuisin on nenä ollut oikein kipeä kun nokka on niin kuiva, toisaalta pientä nuhan poikasta on ilmassakin.
  • Turvotus, onhan sitä jos sitä oikein alkaa miettimään :)
  • Tissit tai oikeastaan nännit ovat välillä arat, mutta turvoksissa ne ei kyllä ole vaikka kuinka puristelisin ;)
  • Nyt päällänsä on kesto pistos oikealla alavastassa.
  • Ylienerginen olo (johtuu luultavasti tajuttomasta kiireestä, kun ei ole aikaa pysähtyä)
  • Voimattomuus, tuli myös tänään. En millään pystynyt seisomaan pöytäni ääressä vaan oli pakko jatkaa istuen.
Tuntuu hullulta ajatella, että viimeksi tein plussatestin jo pp9 eli periaatteessa voisin tietää jo huomenna tämänkin hoidon tuloksen. Mulla ei kuitenkaan ole edes yhtään testiä kotona, että voisin testata. Sinnittelen ensi viikkoon. Viikonloppuna on tärkeitä menoja, joita ei voi perua joten en ajatellut sillon ainakaan hajottaa itseäni palasiksi. Jospa tämä nyt kuitenkin onnistuisi...

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Lapsettomuus vs. muu elämä

Olen paljon viime päivänä (oikeastaan kuukausina) miettinyt sitä, kuinka elää tätä elämää tämän raskaan taipaleen aikana. Liikaa omat ajatukset pyörivät samalla kaavalla:

Jos olenkin loppu elämän lapseton, niin…

Kestääkö parisuhde, jos…

Sitten kun…

Jos, jos, jos…

En todellakaan voi sanoa eläväni hetkessä, vaikka kuinka haluaisin. Epävarmuus kalvaa jatkuvasti, kun ei vain voi tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia ollenkaan. Minulla esimerkiksi on hirveä talo kuume, mutta talon hankinnassa ei ole mitään järkeä juuri nyt. Toisaalta olemassa olevaan asuntoon täytyisi tehdä kylppäriremontti, mutta riittääkö rahat, jos vauva päättääkin tulla tai riittääkö ne siinäkään tapauksessa, että päätetään jatkaa hoitoja yksityisellä puolella. Hirveästi vain kysymyksiä ilman luotettavia vastauksia.


Pienistä hetkistä nauttiminen on päivän sana. Täytyy vain katsoa ympärilleen ja yrittää repiä ilo ihan joka ikiseen päivään. Pitkästä aikaa nappasin kameran käteeni ja kävin katsomassa kuinka hienolta ruska oikeasti näyttääkään. Ja olihan se varsinaista väriloistoa! Innostuin myösleipomaan, ihan vain itselleni. Mitä sitten jos paisun kuin pullataikina, sehän on joka tapauksessa ollut jonkunlainen tavoite ;)


maanantai 16. lokakuuta 2017

PP5

Mies kyseli eilen, että mimmonen olo on. Jäin miettimään asiaa hetkeksi, mutta jouduin lopulta toteamaan, että ihan tavallinen. Ei niin minkäänlaisia outoja tuntemuksia. Ei turvotusta, ei mahakipuja ei niin yhtään mitään.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kiinnittymistä ei ole tapahtunut? Pelottaa ajatellakin koko asiaa. En halua testata, en halua taas pettyä uudestaan. Tuskin tulen testiä ennen "pakollista" virallista päivää tekemään, mutta sitten se on pakko, koska menkat ei lugejen kanssa luultavasti ala ollenkaan. Ja ne luget, voi helvetti, että mä vihaan niitä.

En todellakaan tiedä, koska olen valmis uuteen yrityksen jos (ja kun) tästä ei nyt tärppää. Tuntuu hölmöltä, että ei edes halua yrittää, koska pelkää niin paljon epäonnistumista ja uutta pettymystä.

torstai 12. lokakuuta 2017

Kyytiläinen matkaan - pp1

Eilen kävin hakemassa alkion kyytiin. Kyseessä on viiden päivän ikäinen AB alkio, mitä ikinä se tarkoittakaan. En jaksa enää aina kysellä mitä mikäkin tarkoittaa, samapa se toisaalta on. Alkio selvisi sulatuksesta 100%, joten kai tässä nyt joku mahdollisuus on. Tällä kertaa siirtokäynti ei onneksi ollut myöhässä kuin muutaman minuutin ja olo olikin edelliseen kertaan nähden huomattavasti parempi. Siirto ei sattunut, tuntui vain vähän ikävältä.

Tänä aamuna pistin tueksi Gonapeptylin ja myös kortisoni annos tuplattiin raskaustestiin asti. Luget ja Estradotit jatkuu aina rv 11 asti, mikäli sinne asti siis päästään. Luget on inhottavia ja ne sotkee, joten en mitenkään odota tätä aikaa. Lisäksi ne maksaa paljon, kun eivät kuulu kela korvattavien piiriin. Pieni hintahan se kuitenkin on, jos tämä kyytiläinen kotiin asti joskus pääsee <3

Se olisi sitten täyttä piinaa seuraavat kaksi viikkoa. Ajatus negatestistä pelottaa jo valmiiksi ja pelko tuskin tässä ainakaan lievittyy. Voi kumpa mun maha alkais kohta paisuun kuin pullataikina, se vois kertoa plussasta jo aiemmin, ja ne repäsevät kivut! Odotan teitä <3

perjantai 6. lokakuuta 2017

Kohti siirtoa sittenkin

Viime postauksen jälkeen tilanne muuttui vielä merkittävästi. Siinä missä perjantaina arvoin, että nääkö ne menkat nyt on? Niin sunnuntaina menkat tuli normaalisti ja päästäänkin yrittämään siirtoa tähän kiertoon.

Eilen oli seurantaultra polilla. Aika oli jäälleen yli puoli tuntia myöhässä ja siinä kohtaa alkoi hermoja kiristään taas ihan kunnolla. En vain voi tajuta miten se on näin melkein jokaisella kerralla, pitäisikö niiden vähän löysätä aikatauluja. Ärsyttää kun joudut maksamaan pysäköinnistä ja lähtemään töistä aikaisemmin, että voit mennä istumaan odotushuoneeseen yksinäsi.

Lääkäri oli taas joku ihan uusi mies. Ultrassa limakalvo näytti hyvältä, munasarjassa oli ilmeisesti jonkunlainen endometriooma, jota lääkäri ei sen kummemmin lähtenyt selittelemään, muuta kun, että ei kai vaikuta siirtoon. Siirto on ohjelmassa ensi keskiviikkona. Tänään aloitin Lugesteronit ja Prednisolonit. Lääkärin mukaan mulla olisi pitänyt olla lugeja riittävästi vanhoilla resepteillä, mutta eihän se niin sitten ollutkaan, mutta sentään alkuun pääsen pienemmälläkin määrällä. Nyt lääkäri sanoi, että lugeja jatketaan aina rv 9-11 kun on PAS. Onkohan se sitten niin, että tuoresiirroissa on aina lyhyempi tuki?


Hoitajalla kävin vielä lääkärin jälkeen. Hoitaja siinä sitten sanoi, että tulehan siirtoon ajoissa ja virtsarakko täynnä. Sanoin siihen, että jos tekin sitten olisitte ajoissa, eikä siirto olisi taas tuntia myöhässä niin kuin viimeksi. Tuosta tapahtumasta on oikeasti jäänyt pieni kammo. Tuntuu mitättömältä ongelmalta, mutta on ollut fyysisesti kaikkein tuskaisin hetki koko hoidoissa. Jokainen voi ihan kokeilla, että miltä tuntuu mahan painelu sen jälkeen, kun rakko on räjähtämispisteessä. 

perjantai 22. syyskuuta 2017

Ollakko vai eikö olla?

Kroppa on sekasin. Ihmeellistä vuotoa ollut; liian runsasta välivuodoksi, mutta liian vähäistä menkoiksi. Tänään ei enää vuotoa ollenkaan. Menkkakivut myös puuttuvat kokonaan tai jos oikein kovasti miettii niin saattaa vähän sattuakin. Siinä sitä on sitten arvottu, että onko nää menkat vai ei. Pitäiskö alkaa liimailemaan laastareita.

Näillä ajatuksilla päätin soitella polille tänään. Hoitaja konsultoi lääkäriä ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tällaiseen epävarmaan kierron aloitukseen on turha tuhlata meidän ainoata alkiota. Nyt sitten odotellan sitä kunnon vuotoa oli se sitten tulossa parin päivän tai parin kuukauden sisällä. Sais nyt tulla mieluummin aiemmin kuin myöhemmin, ei jaksa aina vaan odottaa.